Meillä oli sitten ne tosi hauskat lammas-aita-talkoot tuolla jonkin matkan päässä maaseudulla ihan älyttömän ihanassa paikassa peltojen keskellä.Koirat jätettiin kotiin, koska niitä on niin paljon että olis ollut mahdotonta tehdä töitä jos olis lauma karvakorvia juossut ympäri peltoa. Vain talon omat koirat olivat pihassa, nekään eivät päässeet laitumelle, vain aivan IIIHANA Lappis oli laitumella ja vahti tarkkaan meidän reppuja ja mehukannua ym. Tästä kauniista murusesta tuli niin Leevi mieleen että taas tuli ikävä Leevi-poikaa joka kuoli vähän yli vuosi sitten...
Hyvä puoli talkoopäivässä oli lämmin...oikeastaan välillä vähän liiankin lämmin ilma, ihan tajuttoman hieno talkoo-porukka, tosi hauska tunnelma ja oli valtavan kiva tutustua ihmisiin, joita kaikkien en ennestään tuntenutkaan...Koiraporukka on tosi rentoa ja mukavaa porukkaa.
No joo...se ehkä hiukan huonompi puoli oli mun MAHTAVAN SUURI makkarasoppani, jolla olis voinut ruokkia puolet suomen armeijasta..kröhmm..eipä ainakaan päässyt loppumaan kesken.
Hyvä puoli makkarasopassa oli se, että mitä ilmeisemmin kukaan ei saanut ruokamyrkytystä...tai siis kukaan ei ainakaan vielä ole uskaltautunut ilmoittautumaan sairaaksi.
Joo...me Anne kanssa ostettiin hiukka liikaa ruoka-tarvikkeita, mutta parempihan se näinpäin on että soppaa riitti ja sitä jaettiin myös mukaan kaikille halukkaille...Meilläkin sitä on tuolla vielä lähes 5 litraa...joten me tiedetään mitä syödään tää viikonloppu -makkarasoppaa tostaina-makkarasoppaa perjantaina-makkarasoppaa lauantaina ja makkarasoppaa sunnuntaina...hemmetin helppo viikonloppu kun ei tarvi aatella että mitä sitä taas väkertäis murkinaksi porukoille. Timo soitti eilen ja kysyi että mitä me grillataan iltaruuaksi - mä sanoin että makkarasoppaa..Timolle tuli kiire laittaan puhelin kiinni...kummallista mikä mun sopassani muka on vikana?
Kaiken kaikkiaan paljon parempi näin, kamalaa se olis ollut jos ruoka olis loppunut kesken. Nälkäinen talkooporukka olis pian alkanut protestoimaan..
Alussa kuoriskelin perunoita itsekseni, kun työporukka suunnisti pellolle vasaroineen, rautakankineen ja lekoineen. Mä jäin sitten parin ihanan koiruliinin kanssa tekemään soppaa ja me kyllä keskusteltiin hyvin henkeviä näiden kahden kauniin bortsun kanssa. Kaverit toivat mulle luitansa näytille...ehkä tarkoitus oli osoittaa mulle että millaista ruuan PITÄISI olla...sellaista hyvin luulle maistuvaa ja tarpeeksi kovaa jyrsittäväksi.
Sitten sain myös ihmiskaverin keittiöön ja koska mulla on maailman huonoin nimimuisti niin pitää vaan todeta että kyllä meillä juttu luisti mahtavasti, vaikka nimeä en muistakaan enää...hmm..
Pitäis vissiin mennä dementia-tutkimuksiin...tai mitä mä sellasiin suotta meen, en ole ikänäni muistanut nimiä enkä paljon mitään muutakaan...siis synnynnäinen kanan muisti...Aattelinkin että meillä on kauniin pikku Mintturaisen kanssa jotain yhteisiä piirteitä..kuten just tuo kanan muisti...muisti on hyvä mutta todella lyhyt...
Mutta tosiaan me innostuttiin sitten tekemäään oikein kunnon makkarasopat ja Taina vielä kävi väliin sanomassa että jos perunat ei riitä niin hänellä on lisää - hyvä luoja sentään jos oltais vielä Tainankin potut käytetty niin oltais voitu mennä tarjoilemaan ilmaista soppaa jonnekin torille kaikille ohikulkijoille....SYÖKÄÄ SOPPAA - SYÖKÄÄ SOPPAA!!!
Sitten tehtiin vielä salaatti joka olis riittänyt viikoksi myös sille lammaslaumalle joka eilenillalla saapui uuteen "kotiinsa".
Talkooporukka söi tyytyväisinä ja sitten lähdin itsekin pellolle jossa oli ihan sairaan kuuma kun aurinko alkoi paistaa. Porukka oli kyllä tosi ahkeraa ja työ luisti kun tanssi vaan..naiset on ihan mahtavan kovia tekeen töitä ja miehet nyt tietenkin myös (joo-naisena mun piti tietty ensin mainita ne naiset) Kumma kyllä naisten käsissä pysyi niin vasarat kun lekatkin, nää koiraporukan naiset ei olekaan mitään peukalo keskellä kämmentä - tyyppejä vaan työ luisti siinä kun miehiltäkin. Pientä pelleilyä unohtamatta...pitihän sitä vähän jokaisen kokeilla että jaksaako takoa kumilekalla aidantolppia ja osaako kaikki ajaa mönkijää...YHYYYYY...mä en ehtinyt ajaa koko vempainta vaikka mun piti kyllä kokeilla.
Totuuden nimissä mun pitää myöntää kuuluvani siihen onnettomaan porukkaan joka EI osunut vasaralla siihen mihin olis pitänyt - joten jätin ne vasarahommat niille jotka sen paremmin osasivat.
Työtä riitti aamusta ihan iltatunneille asti ja aurinko oli jo laskemassa kun ajettiin mönkijä takas peräkärryyn ja työt oli tehty.
Seuraavana päivänä lampaitten omistaja tuli vielä tarkistamaan aitauksen ja hyväksyi sen ja niinpä eilenillalla joukko villakeriä pääsi tutustumaan uuteen tilavaan kesäkotiinsa. Verkkoa meni lähes kilometri, joten ihan kunnon aitaus saatiin aikaan, ei mitään pientä häkkiä vaan siinä villasukan aihioiden kelpaa tallustella koko kesä ihan Tainan silmien edessä kun talosta näkyy suoraan lammasaitaukseen.
Sitten vielä talkoisiin liittyvää asiaa -
TUHANNET KIITOKSET MAHTAVALLE TALKOOPORUKALLE OLI ILO OLLA MUKANA
TEIDÄN KAIKKIEN KANSSA!!! joo...lupaan taas seuraaviin talkoisiin tulla sopankeittäjäksi, saan ehkö samalla muutaman euron kun meen myymään muutamia kymmeniä litroja ylimääräistä soppaa Tammelantorille......
Voi kun mä aloin ajattelemaan kuinka ihanaa olis aamulla herätä lampaitten määkinään ja juoda aamucappucinonsa keittiössä lampaita laskien...Kyllä mä varmaan jossain alkuperäjuurissani oon maalainen koska tykkään maaseudusta ja asuisin ihan mielelläni paikassa jossa olis todellakin isoja peltoja ympärillä...HUOKAUS...Hiukan Tainaa epäilytti että jospa lampaat huutaa MÄÄÄÄÄÄ MÄÄÄÄÄ MÄÄÄÄ koko yön ja yöunet menee lampaiden takia mönkään..ei kai lampaat yöllä määi..vai määkiikö...en mä mitään lampaista tiedä?
Pitää käydä Mintullekin näyttämässä lampaita jossain vaiheessa kunnes villasukat on kotiutuneet aitaukseensa hyvin. En kyllä päästä Minttua aitaukseen, koska en tiedä mitä mieletä se on lampaista, sehän ei ole mikään paimenkoira.
Minttu pian yrittää tuoda lampaan mulle kuten ne myyrät ym. pikkuotukset joita täällä meidän sisällä nykyään mennä viipottaa vähän väliä...Lampaan kanssa Minttu raukka taitais jäädä toiseksi, Minttu kun ei käytä hampaitaan muuta kun lelujen "raatelemiseen" niin lammas taitais antaa pikku Tollukalle sellasen kyydin että se sais ikuisen lammaskammon...jaa..auttaiskohan se yhtään siihen että Minttu ei enää uskaltais koskea mun villasukkiini, se on nimittäin syönyt joka ainoat villasukat reikiä täyteen...jos se pelkäis lampaita niin entäpä jos se alkais pelkäämään myös villasukkia..kröhm..taitaa olla turha toivo...
Lampaiden paimennusta aattelin kyllä mennä katsomaan, Viljo ainakin osaa paimentaa..mä luulen että Toivo ei tajua villakeristä mitään, se haluaa tuijottaa mielummin palloa kun lammasta...Sirua taas ei voi päästää lähellekään lampaita, se sais sellasen paimennushepulin että sais pian sydärin kuten myös lampaat.....Lampaita ei parane stressata yhtään liikaa joten paimentaan pääsee vaan ne koirat jotka osaa käyttäytyä lampaiden kanssa....Siru ei valitettavasti kuulu siihen koiraporukkaan...Siru on höyrypää....
