Tässä onkin mennyt jonkin aikaa että ei ole paljon koneelle ehtinyt, eikä oikein ehtis nytkään...mutta jos nyt kuitenkin jotain kirjoittais.

Mintun juoksun takia on ollut tavallaan hiljaiseloa, ei ole käyty treeneissä eikä juuri muuallakaan. Nasu ja Manu on käyneet muutaman kerran, mutta ei siitä oikein mitään tule kun Nassukka on niin töpinöissään että pitää koko ajan olla vahtimassa ja jopa Manu heräsi yhtäkkiä huomaamaan että jotain outoa on tekeillä---hmm... Manun rakkaus ei suinkaan kohdistunut Minttuun vaan meidän sängyssä olevaan isoon nalleen...ÄÄÄKKSSS

Mä kiskoin paksua innostunutta bostista irti nallesta ja se roikkui siinä kiinni kuin  takiainen...kun laitoin makkarin oven kiinni niin Manu hyökkäsi rakastuneena sohvatyynyn kimppuun  -Ehkä Manu on jotenkin kieroutunut..hmm...sohvatyynyt ja pehmolelut kelpaavat mutta narttukoirat on yhtä ilmaa vaan  Minttu ei kiinnostanut sitä pätkääkään..Manu parka-se ei todellakaan taida tajuta tuollaisista asioista yhtään mitään.....Mutta pieni MIÄS Nasu on kyllä varsinainen Casanova, tosin Minttu antoi lopulta jo hammasta innokkaalle pikku perskärpäselle...

Toivo, Viljo ja Metku ei ole käyneet kuin poikkeamassa ja silloin pojat on sisällä ja tytöt ulkona ja sitten taas päinvastoin...Nyt oon vakavasti miettinyt että tais olla Mintun viimeinen juoksu. Taidan karvan huononemisenkin uhalla leikkuuttaa sen ennen seuraavaa juoksua, joka tulee varmaankin helmi-maaliskuussa. Tää on Mintullekin tosi stressaavaa kun ei saa olla muiden seurassa ja Minttu kun niin tykkää isosta koiraporukasta. Ja mietin kyllä myös kohtutulehduksen vaaraa, sekin ongelma poistusi leikkauksella..samoin kaikki kasvaimet joita nartulle tuppaa kohtuun tulemaan.

Karvan takia en ole vielä leikkuuttanut sitä...mutta kyllä se nyt vaan on Mintunkin kannalta parempi niin tehdä.

Meillä on tämä hemmetin keittiöremppa edelleen vaiheessa, tosin jo voiton puolella, eilen Markku laittoi laattoja ja jopa Siru tuli mun viereeni kun pelkäs Markun erittäin värikästä ja äänekästä manailua  Laatat kun ei oikein meinanneet mennä poikki siitä kohtaa kun piti. Markku on laatoittanut aika paljon ja just vähän aika sitten tehtiin pikku-eteinen jonne laitettiin seinän puoleenväliin asti laattoja ja työ kävi kuin tanssi..Nyt ei totta viekööt paljon tanssituttanut   

Laatat on ison laatan kokoisia mutta sellaisia jossa on suorakaiteen muotoisia pienempiä laattoja, ja niiden laattojen halkaisu on lähes mahdotonta, aina ne menee rikki väärästä kohtaa vaikka meillä on kyllä hyvä laattaleikkuri..vai mikä tuon vempaimen nimi sitten onkaan..enhän mä mistään mitään tiedä. Suora seinä menee hyvin kun joutuu halkaisemaan laattoja vaan suoraan, mutta sitten kun tulee sähköpisteen paikka niin laattoihin pitää tehdä erilaisia halkaisuja..ja ne tuppaa halkeamaan aina väärästä kohtaa ja muremenaan käsiin...

Täytyy sanoa että mun kiroilemiseni ei ole mitään siihen verrattuna mitä Markulta eilen kuului tuolla keittiössä...Sitten kuului mahdoton räsäsys ja kiljaisu ja sen jälkeen mahtava manaus ja mä aattelin että nyt lähti vähintään henki. Ei se kaukana ollutkaan kun Markku sai kunnon sähkötärskyn...se kun ei ota sulaketta pois vaikka pitäis..sähkö kulkee ja totta kai se työnsi sormensa vahingossa juuri sinne mistä kunnon tärsky tuli.

Mä yritin sanoa että ota nyt hyvä mies sulake pois siksi aikaa siitä kohtaa, mutta se ärähti vaan että mistä V****A hän tietää mikä sulake kuuluu mihinkin

Niin eihän me olla asuttu täällä kun vasta 25 vuotta......Tänään homma jatkuu ja keittiö on täynnä pistorasian paikkoja....mun pitää vissiin katsoa vähän sen perään, olenhan mä joskus käynyt noita ensiapukursseja kun olin työssä jonkinsortin ensiaputaitoinen tyyppi joka hoiti työturvallisuutta...ja lääkekaapin sisällyksen 

Meillä oli viime viikon lauantaina "Kutalan Kevätkeikaus"...siis sellanen meidän yhdistyksen kevätjuhlan tapainen. Tein sinne luontopolun kysymyksineen (jotka oli tänä vuonna ihan mahdottomia). Tein myös muita kysymyksiä esim. sekoitin laulajien nimien kirjaimet ja kukahan on esim: "olen kurja nahka" (Johanna Kurkela) tai "rouva ulla Tiainen (Laura Voutilainen) hmm...tuon tapaisia oli 18 kyssäriä...

Sitten oli sananlaskuja joista puuttui sanoja ...joo siinä herra Google on kyllä ihan huippu kun etsin suomalaisia sananlaskuja. Enpä ole ennen kuullutkaa esim. "Hei hulinaa, sanoi mummo kun kirnuun pieras" tai "Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku". Tuon tapaisia kyssäreitä tein myös 18 kipaletta ja jätin sanoja välistä pois ja täytyy sanoa että porukka keksi  tosi riemastuttavia uusia sananlaskuja Niistä pitäis oikeastaan laittaa nettiin uusia sananlaskuja, oli ne niin hyviä 

Sitten tein arpajaislistat + palkinnot joita oli kokonaiset 98 kipaletta..joka arpa voitti joten arvat menivät kuin kuumille kiville ja palkinnot oli ihan hyviä...jopa loistavia   Teuvo sai kaksi pulloa kynsilakkaa, hiusten raita-aineen (vaaleita raitoja) sekä Method Putkiston kasvojumppakirjan...Jorma.P. sai kaksi tuubillista karvanpoistoainetta ja meikkipussin plus huulipunan.....  Ei taideta enää tuntea noita miehiä kun ne tulee kerhoon syyskuussa...meikattuina ja kasvot jumpattuina + tukka raidoitettuna.  -Miten ihmeessä juuri miehet sai noi naisten jutut....Ja karvanpoistoainetta KAKSI tuubia...ne oli sentään eri arvalla, kuten ne kynsilakatkin.

Toisaalta nyt on miehenkin muotia olla karvaton joten siitä vaan kuumavahat käyttöön......Tekee gutaa miehen karvaiseen selkään.....IIKKK!!!!  

Ja hitsi soikoot mutta sen talon emäntä siskonsa kanssa oli tehnyt aivan mahtavan upean sapuskan meille, oli kinkkukiusausta ja omatekemää leipää sekä jälkkäriksi ihanaa uuden raparperin kiiseliä jossa oli ihan itse pomittuja metsämansikoita...ne tietty pakasteesta, eihän niitä nyt sentään vielä tähän aikaan maasta saa ...Ja sitten oli täytekakkukahvit...siis ruoka on NIIN hyvää että olisin voinut jäädä sinne viikoksi istumaan ja syömään...hmm..miten ihmeessä tulee TAAS kerran mieleeni mun ikimuistoinen hehtaari-makkarasoppani niissä lammas-aitatalkoissa 

Meillä oli tosi kiva päivä ja oli kiva nähdä näitä meidän mukavia kerholaisia  ja olipa joukossa pari uuttakin joita en ollut aikaisemmin tavannut, se oli hienoa ! 

Kiitän kaikkia mukana olleita ja erityisesti mahtavia kokkeja Erjaa + hänen siskoaan sekä Jormaa (+Erjaa)  jotka ottivat meidät kauniiseen taloonsa ja tontilleen riehumaan luontopolkujemme kanssa sekä  Riittaa ja Kirstiä jotka auttoivat järjestelyissä- SUURI KIITOS  Sekä tietty ihan jokaista mukanaollutta, oli tosi kiva että porukkaa tuli niinkin paljon paikalle - TE OOTTE IHAN MAHTAVIA TYYPPEJÄ   -Kuvaa en viitsi tänne nettiin laittaa koska mulla pitäis olla kaikkien lupa siihen, mutta yhteiskuva kyllä otettiin ja paljon muitakin kuvia.

Sitten ollaan tehty asuntokauppaa - tai paremminkin vähän tuunattu Timon asuntoa joka on nyt myynnissä. Kyllä asunto on hieno ja hienolla paikkaa - mutta yksin se on lähes mahdotonta pitää, joten myyntiin se sitten meni. Asunto on ihan unelma-juttu, lähes järven rannalla ja upeat metsät ympärillä ja asunto kahdessa tasossa ja aivan kuin uusi. Pari vuotta vanha se vasta onkin mutta aibvan uuden veroinen. Se on myös tehty ihan omanlaisekseen, ei ole todellakaan tusinatavaraa vaan kaikki on laitettu viimeisen päälle. Joten jos joku kaipaa tosi upeaa 3/4 h+keittiö+parveke+terassi+ kiva oma piha kaksitasorivaria niin täällä olis yksi myynnissä. Se tulee esille myös nettiin joten nyt vaan toivotaan että menis pian kaupaksi että Timo vois alkaa katselemaan pikkasen pienenpää ja halvempaa tilalle....Tänään mennään katsomaan paria asuntoa, mutta ei mitään voi ostaa ennenkuin saa tuon myytyä..kahden asunnon loukkuun ei parane itseään laittaa.

No eilen suunnattiin nokka kohti Jumesniemeä jossa en ole ehtinyt käymään ainakaan kolmeen viikkoon...Annen kasvihuone oli aika masentavan näköinen kun se yritti karata tuulella ja Anne sai sen kiinni siinä vaiheessa kun se oli jo menossa portista naapurin puolelle. Sitä piti vähän paikkailla ja nyt se on naulattu niin lujasti kiinni ladon seinään + alla oleviin paksuihin lautoihin että seuraavaksi lähtee myös lato lentoon jos tuo mokoma härväke vielä yrittää karata....Voi kyllä olla että kasvihuone on todellakin niin epätoivoinen että yrittää vielä uutta pakoa....

Vein Annelle kolme komeaa tomaatintainta jotka se saa tappaa ihan oman aikataulunsa mukaan (kylläpä mä luotankin hyvin Annen puutarhurintaitoihin)  Sitten vein muutaman kesäkurpitsantaimen joiden kyllä piti olla kurkkuja...mutta oon satavarma että ne on kesäkurpitsoja. Mä kun kylvin kurkut ja kesäkurpitsat samanlaisiin purkkeihin enkä merkannut mitä on mitä...ja aika moni jäi itämättä---joten olen varma että kaikki kurkut jäi itämättä ja kurpitsat vaan kukoistaa...(Anne muuten inhoaa kesäkurpitsoja....)

Pihassa on noin  kymmenenmiljoonaayhdeksänsataakolme voikukkaa joita vastaan talon emäntä taistelee järein asein - siis sellanen voikukanpoistovehje joka ei kylläkään näköjään poista koko juurta, ne juuret tulee paljon syvemmältä Myrkyttää ei viitsi kun koirat on pihassa...Meidän pihasta sain sillä vehkeellä hävitettyä kaikki voikukat, mutta tuossa kohtaa on paksulti hiekkaa kun siihen kaivettiin putkia - niin voikukkien juuret tulee varmaan 5 metrin syvyydestä 

Minttu-parka joutui olemaan häkissä kun pojat juoksivat pihassa, välillä pojat oli häkissä ja Minttu juoksi pihassa, mutta siitä ei nyt tullut mitään kun MInttu oli salamana naapurin pihassa moikkaamassa naapurin koiraa...joten Minttu istui sitten häkissä jossa se yleensä viihtyy oikein hyvin, mutta nyt se alkoi vähän jo kyllästyä häkki-elämään. Siru piti sille seuraa ja makasi häkin vieressä. No sisällä se sentään pääsi meidän kanssa keittiön puolelle kun pojat joutui jäämään portin toiselle puolen  -Pitäis kiiireesti saada se aita Annen  tontin ympärille että myös Minttu, Manu ja ehkä Nasukin pysyis tontilla eikä mennä huitelis pitkin Jumesniemeä. Toivo, Viljo, Metku ja Siru pysyvät kyllä pihassa eivätkä mene tielle eikä naapuriin...mutta tää muu onneton porukka 

Yritin aloittaa kivikkopuutarhan tekoa Annen pihaan ja alku oli aika ankea.....mutta kyllä siitä hieno tulee, nyt vain multa loppui vähän kesken ja muutama uusi kasvikin pitää vielä ostaa tai taidan kaivaa tuosta meidän pihasta, siinä on vaikka mitä. Tuossa on ihan mahdoton työ, siihen tulee kiviportaat alas ja jos oikein hyvin sattuu niin myös pensaita ja kaunis nurmikko...Ylös talon viereen tulee oleskelupiha joten se kokonaisuus on mun tän kesän hommani Jumesniemellä. Anne kyllä auttaa tekemisessä mutta se ei totta viekööt ole mikään viherpeukalo !

Sitten mä rapsutin pensaiden juuria ja sain käteeni lämpimän pehmeän...KOIRANPASKAN...eikä mulla ollut edes hanskoja.... Se oli sellanen just sonnittu lämmin pökäle....ÖYKS....Metku oli vieressä mutta en tiedä olisinko syyttänyt sitä, se näytti kyllä kieltämättä vähän syylliseltä... ...ja vahingoniloiselta..

Oma piha huutaa apua ja senkin kanssa pitäis ehtiä askartelemaan...taimet on istuttamatta kun en ole vielä uskaltanut laittaa niitä ulos. Toissavuonna halla vei lähes kaikki kukantaimet kun laitoin ne ulos

Eilenillalla huomasin että MINTUN JUOKSU ON OHI ...JIPPII!!!!!!!  Nasu ja Manu tulivat eikä Nasua enää kiinostanut Minttu pätkääkään, vielä edellispäivänä se yritti liehitelllä ja sai hammasta Mintulta...joten nyt voin taas huokaista helpotuksesta ja päästää Mintun juoksemaan muiden kanssa 

Juha + Päivi pääsivät ehjin nahoin parin viikon lomareissultaan Miamista, vaikka hurrikaani oli melkein päällä Chigagossa jossa ne vaihto konetta. Miamissa oli paistanut aurinko ja ollut tosi kaunista ja lämmintä eikä alligaattoritkaan häirinneet lomaa ...joten teretulemast vaan tänne kauniiseen sateiseen suomeen