Nyt tuli aika jolloin piti sanoa hyvästit..tai ei kylläkään totaaliset hyvästit vaan sellaiset toivottavasti  nähdään-pian hyvästit pienelle söpöliini-Nasulle.

Nasu muutti eilen Emman luokse ja Manu jäi Timolle. Tosin varmaan vielä nähdään, mutta en tiedä kuinka paljon ja kuinka usein. Uskon että aina välillä pikkukoirat ovat vielä yhdessä vuorotellen molempien luona.

Nasu ja Manu olivat mulla hoidossa nyt kaks ja puoli viikkoa joka päivä kun Timo oli töissä ja Emma lomilla ulkomailla.  Jostain syystä eilen Nasu huomasi että jotain outoa on tekeillä ja oli koko päivän mun kimpussani ja tuli koko ajan syliin...kaipa koira aavistaa että ero oli edessä.... - Joo ja myönnetään että kyllä mä pari päivää lellin Nasua aika lailla...se sai olla sylissä ja sen kanssa touhusin ja muut sai touhuta omiaan 

Pesin sen kun se oli rypenyt jossain p***a kasassa ja oli ihan musta, sain myös kuivattua sen föönillä ja ihme kyllä myös harjattua,  mitä Nasu ei ole ikinä aikaisemmin sietänyt multa. Oon muutaman kerran yrittänyt ja saanut aikamoisen ärripurri-murinan vastaani, Nasu ei siedä että kuka tahansa harjaa sen hienoa turkkia...Pessyt oon sen aikaisemminkin joskus ja myös kuivannut mutta harjaaminen on ollut lähes täysi mahdottomuus tän pienen piraijan kanssa - vaikka Nasu ei ikinä ole purrut, mutta parin kilon Chihuahuan ärinä-ääni on senverran kammottava että on paree antaa periksi...

Joka tapauksessa yksi luku elämästä on taas ohitse, Anne tuli eilen laumansa kanssa myös jättämään jäähyväisiä Nasulle ja tehtiin lenkki metsässä ja Nasu oli valtavan innoissaan isossa laumassa...Otin tietty myös kuvia koko laumasta yhdessä, mutta oli niin pimeä ilma että oli pakko käyttää salamaa ja kuvat ei ole mitään ihan huippuja. - Muutenkin juuri hajoamassa oleva kamerani joka toimii jos sattuu toimimaan on aikalailla epävarma tallennusväline...

Totta kai tulee ikävä Nasua, mutta onneksi tiedän että se on tosi hyvissä käsissä Emman luona ja Emma tulee pitämään siitä hyvän huolen koko sen elämän ajan. Osaan myös kuvitella kuinka paljon Emma ikävöi Manua..... ....Mutta Emmakin tietää että Manusta pidetään hyvää huolta ja se saa leikkiä lauman kanssa ja elää hyvän elämän. Pikkukoirat on siis molemmat hyvissä käsissä ja uskon että tottuvat hyvin nopeasti elämään ilman toisiaan.

Kyllä se siitä alkaa taas elämä luistamaan eteenpäin ja varmaan vielä nähdään, ei tää länsi-Tampere nyt sentään niin suuri paikka ole 

 

Viikonloppuna oltiin kissanhoitajina Jumesniemellä kun Anne oli Tokon SM-kisoissa. Onnea vain hienosta menestyksestä Toivo-sedälle ja Metkuliinille...hmmm...ehkä onnea pitäis kyllä toivottaa eniten Viljolle joka teki (hienon )  nollatuloksen paikallaanolossa....se on siis huonoin mahdollinen tulos ...Mutta minkäs sille voi jos alkaa syyhyämään kesken tärkeän paikallaanolon ja sitten pitää kovan rapsutuksen päätteeksi vielä saukkomaisesti luikerrella nurmikkoa pitkin kun nahkaa aina vaan kutiaa - ehkä siellä oli kiukkuisia hyttysiä.......hmm... Joka tapauksessa Viljolle ei pisteitä rapissut siitä suorituksesta  - ei edes säälipisteitä....

Meidän niin piti tehdä Jumesniemellä  kaikenlaista, mutta oli niin helkatin kuuma että ei kerta kaikkiaan jaksanut tehdä paljon mitään. Lauantaina sentään saatiin laitettua ikkunoihin hyttysverkot ja siihen päälle toinen verkko ettei perkuleen kissit karkaa ikkunasta. Varsinkin Itämainen Siiri-Sirokoipi  on varsinainen Houdini ja karkailee vaikka kuinka pienestä rakosesta....Saatin myös kissojen ulkohäkki valmiiksi ja laitettiin sinne kaksi kissaa ja molemmat olivat hyvin kiinnostuneita häkistä ja varsinkin häkin pieneliöistä joita maasta löytyi. Oli pikkuinen koppakuoriainen joka sai hyvin paljon huomiota molemmilta kateilta, sitten oli kaikennäköistä pikku ötiästä jota piti pyydystää ja varjojen heiluminen oli kiva juttu, niitä piti myös yrittää kiinni.

                                            

Sitten Sauli kipusi verkkoa pitkin kattoon niin että kynnet rapisivat ja saapa nähdä miten paksu verkko kestää paksun Saulin painon kunhan Sauli tuosta vielä kasvaa aikuisen kollikissan mittoihin...Nyt verkko notkui jo hyvin huolestuttavasti. Kyllä se kiinni pysyy mutta saattaa siihen tulla aikamoiset riippumajäljet kun mötkö roikkuu kun lepakko katossa...

Sauli myös kiipeili innoissaan kiipeilypuussa joka on osa vanhaa omenapuuta...hmm...Neito-Itämainen-Pitkäsääri yritti samaa, mutta tuli alas kun kivi heti ekasta oksanhaarasta - unohti vissiin tämaiseen tapaan laittaa kynnet esiin kun kiipesi oksaa pitkin - voi voi noita itämaisia kissoja....

Istutin aitauksen viereen vielä suojaksi tuoksuvatukkaa..joten kissoilla on aina varjoa...vaikka mun tuoksuvatukkani näyttää tällä hetkellä aika tuoksuttomalta vatkulilta....Kova helle vei voiton meidän tontilta kaivetusta uudesta alusta ja nyt on vaan toivottava että juuresta lykkää uutta vatukkaa..ja vatukan erittäin hyvin tuntien - kyllä pitäis lykätä, ainakin meillä lykkää vaikka ollaan yritetty hävittä sitä ainakin 10 vuotta... 

Lopulta urvahdin totaalisesti helteen kynsissä ja löysin ihan älyttömän hyvin mun älykkyys-osamäärälleni sopivan työn - Aloin siivoamaan naula ja ruuvivarastoja. Jumesniemen varastoon on jätetty mahtavat valikoimat ruuveja ja nauloja ja sieltä löytyy varmaan kaikki malllit mitä ikinä on tehty ja kaikki iloisesti sekamelskassa. Idea tuli siitä kun Markku yritti löytää sopivaa ruuvia johonkin ja manaili kun kaikki on sekaisin..päätin alkaa siivoamaan ja pitää sanoa että jo edes 10 vuoden aikana saan naulat ja ruuvit eroteltua kaikki erikseen omiin astioihinsa niin olen kyllä mahtavan hyvä....

Mielenkiinnolla huomasin kuinka älyttömän paljon on erilaisia ruuvinpäitä ja naulanpäitä ja kuinka paljon erikokoisia, paksuisia ym. ym. ym...noita himskatin ruuveja nauloja ja kiinnittimiä on. Mukana on myös valtava määrä kaikennnäköistä muuta kiinnitintä...aina saranoista sellasiin ihme vänkyröihin joita en ole ikinä tiennyt olevan olemassakaan ja löytyi joukosta niinkin pitkiä nauloja, että en ole ikinä nähnyt. Ne on varmaan talon alkuperäisiä ehkä jopa itse tehtyjä yli 100 vuotta vanhoja nauloja...ainakin ne näyttää sitä.  Markku oli normaalin miehen tapaan suunnattoman innoissaan kun joka hommaan löytyy oma ruuvinsa, naulansa ja  kiinnittimensä....Ziizuz.....Mä naisen logiikalla aattelin että eikö vähempikin määrä erilaisia hemmetin nauloja ja ruuveja riittäis...Miks niitä pitää olla miljoonaa eri laatua?...

Mulle yleensä riittää Jeesus-teippi...eli maailman paras kiinnitysväline - ilmastointiteippi ! Se on hyvää ihan joka kiinnnitykseen.

Sain ihan pienen pienen laatikollisen selviteltyä ja homma jatkuu seuraavana hellepäivänä kun satun oleen Jumesniemellä  Prosenteissa se oli ehkä noin 0,2 prosenttia naula/ruuvi/kiinnitinmäärästä joka tuli selviteltyä...ÄÄÄKKKSSSS!!!!!!!.... IKÄ LOPPUU KESKEN - TÄÄ HOMMA OLIS PITÄNYT ALOITTAA JO 12 VUOTIAANA!!!!!

Myös Nasu kävi Jumesniemellä ehkä viimeisen kerran...toivotaan että se pääsee vielä käymään koska nauttii suunnattomasti pihapiirissä nuuskimisesta...Nasu oli kuin pihan kunkku istuessaan nokka pysyssä keskellä pihaa kissojen vieressä...ehkä se tunsi pientä ylemmyyttä mokomia katteja kohtaan

 Eilen käytiin asuntonäyttelyssä, kun Timo katselee itselleen uutta asuntoa. Taloyhtiö on hyvin tuttu, ollaan omistettu siitä kaksi asuntoa ennestäänkin ja tiedetään se hyväksi yhtiöksi. Oli jotenkin hassua käydä katsomassa taas sieltä asuntoa...Nyt oli kyseessä kolme h+keittiö + lasitettu parveke...tosi hyvässä kunnossa ja täysin remontoitu...Paikka on tosi kiva, ollaan asuttu itse vieressä olevassa rivarissa ja itse asiassa Timo on syntynyt kun asuttiin siinä rivarissa ...Tuosta rivarin vieressä olevasta kerrostalosta sitten anoppi osti asunnon ja se jäi meille.  Anne muutti siihen kun täytti 18 v., sitten se vaihdettiin isompaan viereisessä talossa olevaan ja nyt olis sitten kolmas asunto taas samasta taloyhtiöstä mutta taaskin eri talosta kiikarissa.....Talo on tuossa ihan meidän lähellä joten Manu vois olla hoidossa aina kun Timo vaan viitsii tuoda sen kun lähtee töihin.

Samasta taloyhtiöstä on aina silloin tällöin asuntoja myynnissä ja niitä tässä ollaan vähän katsottu "sillä silmällä". Tuo eilinen varmaan ehtii menemään koska kiinnostuneita näytti olevan aika monta. Timon asuntokauppa toteutuu vasta noin heinäkuun puolessa välissä. Mutta kyllä asuntoja tulee, ei se siitä kiinni ole. Täälläpäin on paljon kaksioita ja kolmioita myynnissä rempatuissa taloissa ihan järven lähettyvillä ja metsää on jätetty kivasti talojen väliin ja yhteydet keskustaan on tosi hyvät. Ja ennenkaikkea työpaikka on ihan vieressä 

Tää on taas sellasta muutosten aikaa, itse en ole päässyt käymään ees Lontoossa siskoani kastomassa kun on niin älyttömästi ollut kaikkea - yleensä käyn pari kertaa vuodessa Lontoossa ja nyt on tasan vuosi kun viimeksi kävin...Myös syksyn etelänmatkat varmaan jää tekemättä, en oo tilannut mistään mitään...nyt tuskin enää saakaan sellasta mihin haluaisin mennä, mä kun oon aika tarkka hotelleista ym...siis sellanen kammottava matkaoppaitten kauhu joka valittaa heti jos huoneessa on jotan vialla... - Mutta oon sitä mieltä että se mistä maksaa niin se pitää myös saada!    

Jumankauta !